Tässä lehdessä käsitellään sitä, miten me puhumme toisillemme. Se ei olekaan pieni asia. Puheilla saamme aikaan hyvää ja pahaa. Jaakobin kirjeessä Raamatussa sanotaan, että sellainen ihminen on täydellinen, joka ei koskaan puhu rumasti eikä vahingossakaan satuta ketään sanoillaan. 

Tämän lehden Kuka kulkee -palstalla lukijat vastaavat kysymykseen: “Mitä tarkoittaa sanonta Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu?” Ihastelin, miten taitavasti lapset vastasivat. Ajatelkaapa vaikka tätä vastausta: “Kun on saanut synnit anteeksi, se näkyy ulospäin kauniina käytöksenä ja ystävällisenä puheena.” Voisiko tuota selvemmin sanoa! 

Raamatussa (Filippiläiskirjeessä) kehotetaan uskovaista elämään evankeliumin arvon mukaisesti. Voisiko se tarkoittaa juuri tätä: hyvän omantunnon vaikuttamaa käyttäytymistä ja puhetta? Evankeliumin arvon mukaista on sekin, että kun huomaa toimineensa väärin tai puhuneensa ikävästi, pyytää sitä anteeksi. 

Katri Isopahkalan kirjoittama pääkirjoitus on julkaistu Lasten polku -lehdessä 1/2026. Kuva: Pexels