Kun vauva syntyy, hän luulee, että on yhtä ja samaa kehoa äidin kanssa. Noin seitsemän kuukauden ikäisenä vauva alkaa ymmärtää olevansa erillinen olento äidin kanssa. Sitä ennen hän on jo löytänyt ja ihastellut omia pieniä nyrkkejään ja jalkojaan.
Taivaan Isä on antanut ihmiselle fyysisen kehon. Sen avulla me liikumme ja pystymme elämään. Keho antaa ihmiselle myös ääriviivat ja rajat. Jokaisella ihmisellä on täydellinen päätäntävalta omasta kehostaan ja rajoistaan.
Meillä on yksi keho, joka kannattelee läpi elämän. Siksi siitä kannattaa pitää hyvää huolta: liikkua ja urheilla säännöllisesti, syödä terveellisesti ja antaa sille myös lepoa ja unta. Omasta kehosta saa olla kiitollinen: siitä saa tykätä ja puhua kauniisti ja hyväksyvästi.
Myös muiden kehojen kunnioittaminen on tärkeää. Jokainen ihminen on luotu erilaiseksi, mutta täydelliseksi sellaisenaan.
Anni Kälkäjän kirjoittama pääkirjoitus on julkaistu Lasten polku -lehdessä 4/2024. Kuva H.H.
